172
Lisää tarjouksia!
 

Suosituimmat puistot

Franzénin puisto

Runoilija ja piispa Frans Mikael Franzén tarkkailee ohikulkijoita nimikkopuistossaan. Oulun vanhinta muotopuistoa ympäröivät arvokkaat rakennukset, joissa näkyy C. L. Engelin vaikutus.

Heinätorinpuisto

Ennen Heinätorilla myytiin heinää ja viljeltiin perunoita. Nykyään lehmusrivistöt ja suihkulähde tarjoavat viihtyisän levähdyspaikan kulkijoille ja mieluisan leikkipaikan lapsille.

Hupisaarten kaupunginpuisto

Hupisaaret yksinkertaisesti hurmaavat. Valkoisten siltojen rytmittämille reheville saarille mahtuu niin puistoja kuin lähes luonnontilaisia niittyjä ja lehtoja. Hupisaarilla aikaisemmin sijainneen kasvitieteellisen puutarhan perintö kukoistaa Paratiisisaarella ja Kiikkusaarella. Hupisaaret koostuu kymmenistä pienistä Oulujoen suiston saarista ja puistoista. Nimekkäimpään Ainolaan puistoon on pystytetty useita muistopatsaita.

Kiikelinpuisto

Kiikelin asuinalue sulautuu Oulujoen maisemiin Kiikelinpuiston avulla. Eväsretkiin sopivaa puistoa koristaa Reijo Hukkasen tekemä Kangastus-veistos. Kiikelistä johtaa naapurisaari Elballe esteetön ja moderni puurakenteinen käytävä.

Kyösti Kallion puisto

Uusi Heinätori muuttui presidentti Kallion nimikkopuistoksi 70-luvulla. Kallio opiskeli aikoinaan Oulun lyseossa, kuten myös Martti Ahtisaari ja K. J. Ståhlberg.

Mannerheimin puisto

Kukkivien pensaiden ja puiden Mannerheimin puisto sai nimensä marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi. Ruutukaava-alueella sijaitseva puisto perustettiin palaneen puutalokorttelin paikalle.

Tuiranpuisto

Tuiranpuistossa yhdistyvät suojellut rakennukset ja lähes luonnontilainen ympäristö. Kaupunki on saanut kiitosta ja palkintoja puiston asemakaavan suojelusta. Noin kymmenen hehtaarin laajuista aluetta kiertää kuntopolku.

Åströmin puisto

Vappuaattoisin Åströmin puiston täyttävät opiskelijariemut kuten teekkareiden fuksikaste. 1700-luvulla paikalla oli loistelias prunni- eli kaivohuone terveyslähteineen. Kaivohuoneen jälkeisen hiljaiselon katkaisi kauppaneuvos Åström, joka kustansi puiston perustamisen. Puiston reunalla on ihastuttava, Åströmien 1890-luvulla rakennuttama Rauhala.

Kaupunginojan puistovyöhyke

Plaanaojan heinäniityt muuttuivat puistoiksi vuoden 1822 palon jälkeisinä vuosikymmeninä. Kaupunginojan puistovyöhykkeellä haluttiin suojata kaupunkia tulipalojen uhkilta. C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin suunnittelemassa asemakaavassa vyöhyke kulkee viistottain Oulun keskustan läpi.

Pokkisenpuisto

Plaanaoja laskee Oulujoen suistoalueeseen Pokkisenpuiston kohdalla. Ojan suulla on sijainnut Oulun vanha satama, joka siirrettiin kuitenkin Toppilansalmeen jo 1700-luvulla. Puistoa komistaa Oskari Jauhiaisen veistos Kalasääski ja lohi.

Madetojan puisto

Säveltäjä Leevi Madetojan kunniaksi nimetyssä puistossa on Aarne Aaltosen tekemä säveltäjän patsas.

Maria Silfvanin puisto

Ajan kulku -teos kuvaa eri vuosisatoina eläneitä ihmisiä, jotka ovat työllään luoneet menestystä kaupungille. Sanna Koiviston pronssiveistos julkistettiin vuonna 2005, osana Oulun 400-vuotisjuhlia. Teos sijaitsee puistossa, joka on nimetty Suomen ensimmäisen näyttelijättären mukaan.

Hallituspuisto

Uusrenessanssityylinen Oulun kaupungintalo ja tyylikäs Hallituspuisto ovat Oulun käyntikortti. Täällä kukkapenkit ovat aina ojennuksessa ja nurmikko tasainen.

Snellmaninpuisto

Snellmaninpuisto on nimetty vaikutusvaltaisen oululaisen kauppiassuvun mukaan. Puiston koivujen katveessa huomiota herättää oranssi, siltaa muistuttava teräsveistos. Martti Aihan luoman Mediatorin lisäksi puistossa on Jussi Mäntysen Kurjet-veistos.

Otto Karhin puisto

Alun perin Appelgrenin puutarhana tunnetusta plaanasta tuli Palokunnanpuisto, mistä juontuu nykyinen kansannimitys Letkunpuisto. Virallisesti puisto on nimetty oululaisen osuuskauppavaikuttajan ja kunnallispäättäjän Otto Karhin kunniaksi.

Vaaranpuisto

Vaaranpuistosta rautatieasemalle ulottui aikoinaan Teuvo Pakkalan kuuluisaksi tekemä Kakaravaara. Oskari Jauhiaisen veistämä patsas kunnioittaa kirjailija Pakkalan muistoa. Puistoon on pystytetty myös jääkärimuistomerkki.

Lyötynpuisto

Entinen kaupungin varikkoalue kunnostettiin puistoksi 60-luvulla. Lyötynpuistossa voi ihailla Jaakko Pernun pajusta tekemää Päivänvarjo-ympäristöveistosta ja Viljo Savikurjen Pohjan neito -patsasta.

Karjasillanpuisto

Oulun Karjasilta palveli aikoinaan kaupunkilaisten karjan laidunmaana. Karjasillanpuistossa Kaupunginoja laajenee suvannoksi, jonka keskellä on kolmen joutsenen lentoonlähtöä kuvaava Siivet-veistos.